22. maaliskuuta 2024

2024: Täältä tullaan ryminällä!

MITÄMITÄ!?

Joojoo, vuosi 2024 on jo siinä vaiheessa, että eka kvartaali on jo lopuillaan. Mutta jos kurkkaat edellisen julkaisun ajankohtaa, niin muutamalla kuukaudella ei yhtäkkiä olekaan enää mitään väliä näissä tähtitieteellisissä mittakaavoissa. Itse asiassa planeettamme Tellus on matkannut ympäri Linnunradan galaksia noin 58,78 miljardia kilometriä edellisen kirjoituksen jälkeen (ei mitään hajua onko tuo luku lähelläkään totuutta, mutta joku fiksumpi Quorassa sanoi niin, niin en kyseenalaista). Ja se on jo sen kokoluokan matka, että jotain kulumista ja harmaita haivenia on havaittavissa sekä pyörivässä pallossamme että blogin ylläpitäjässä.

Mutta!!! Its nevö tyy leit ja kohta vedetään taas! Eli tästä se taas lähtenee.


MUTTA MIKSI!?

No siis niin. Miksi? Perimmiltään siksi, koska koen satunnaisesti tarvetta julkaista kirjoitettua tajunnan virtaa, mutta vieroksun somen aiheuttamaa painetta ja tykkäyksiä. Tähän todellisuuteen olen vaivihkaa herännyt kokeiltuani eri medioita (Instagram [kolme eri kertaa/käyttäjätunnusta], Snapchat [minulla ei ole ystäviä joiden kanssa viestittelisin päivittäin {ilmainen AI-ystävä tosin houkuttelisi}], Facebook [en ole käyttänyt enää vuosikausiin], Tinder [olen alle 180 cm pitkä ja swaippailen harkitsevammin kuin keskivertonainen], Valo, SoSyncd, Hinge ja mitämuitanäitänytoli...). Kaikki palvelut vetävät alkuun puoleensa uutuudellaan, sisällöllään, tai koukuttavuudellaan. Mutta kun alkuinnostus laantuu, jäljelle jää ulkopuolisuuden, pinnallisuuden ja hylätyksitulemisen tunteet, jotka vuorottelevat kilpaa keskenään. Ja mitä jos kukaan ei tykkääkään sisällöstäni? Jos hukun algoritmin pohjamutiin, koska käytän sovelluksia "väärin"? Summa summattuna, tuntematon blogi lienee ainoa paikka, jossa voin tuottaa sisältöä välittämättä siitä kuka sitä lukee, tai todennäköisemmin on lukematta. Tämä on nähdäkseni win-win sitsyeissön. Minä pääsen aivopieruistani eroon ja ulkoistan traumatisoitumisen riskin lukijalle.

Toinen somessa kitkaa aiheuttanut "ominaisuus" on sen hätäisyys ja tarve olla sosiaalinen (ja joojoo, ymmärrän että sosiaalinen media on sosiaalinen, mutta tuntuu siltä että sitä voi käyttää joko vain liikaa tai tehottomasti). Koko ajan pitäisi olla tuottamassa sisältöä ja vuorovaikuttamassa seuraajien ja muiden sisällöntuottajien kanssa. Jos tekee kuten minä tein, eli yrittää käyttää alustaa yksisuuntaisesti ainoastaan sisällön julkaisemiseen olematta vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja selaamatta syötettä, poistaen kaikki sovellusten ilmoitukset käytöstä ja piilottaen kaikkien muiden tarinat ja julkaisut, joutunee algoritmien mustalle listalle, eli oma sisältöni ei enää näykään kenellekään. Todisteita minulla ei tästä tietenkään ole, mutta käyttökokemukseni alustoilla muuttui oleellisesti noiden muutosten myötä.


2024: muutosten vuosi?

Miksi ei? Voisi olla jo korkea hiton aika tehdä (positiivisia) muutoksia oman elämänlaadun parantamiseksi ja pysyvämmän onnellisuuden illuusion saavuttamiseksi. Kimmokkeena tähän 'muutosten vuosi' -teemaan toimi viime vuoden lopulla hankitut kokemukset uusista lajikokeiluista. Liityin hetken mielijohteesta (eli katsottuani 'Reservin voima' -videon) reserviläisliittoon, kävin ystävän kanssa kokeilemassa yösuunnistusta vaikeimmalla radalla kenttäkelpoisuussuorituksen loisto silmissä ja kävin ampumassa ensimmäistä kertaa 9 mm pistoolilla ampumaradalla. Spoiler: suunnistustaito rapistuu kahdessakymmenessä vuodessa käyttämättömyydestä yllättävän tehokkaasti, eli kenttäkelpoisuussuoritus jäi saamatta.

Muistelin joulun aikaan mitkä kuluneen vuoden tapahtumista jättivät voimakkaimmat muistijäljet ja positiivisimmat mielleyhtymät ja nuo edellämainitut tapahtumat olivat listan kärjessä. En voi poissulkea mahdollisuutta että listan järjestykseen vaikuttaa myös kronologia ja se, että ihminen on yksinkertaisesti unohtanut mitä ennen kesäloman loppua on edes tapahtunut, mutta enihau...

Tein siis päätöksen, että sitä mistä koin saavani elämääni merkitystä ja elämyksiä vuonna 2023 täytyy ehdottomasti lisätä vuoteen 2024 kukkupäin lisää. Ja tähän hetkeen mennessä suunnitelmia ja saavutuksia on jo noin 1400% enemmän kuin viime vuonna yhteensä. (Valitettavasti tämä taitaa kertoa karua kieltään myös siitä, että viime vuodet elämä on edennyt päivä kerrallaan ilman sen isompia fantasioita ja suunnitelmia...)


2024 Bucket List

- maastopyörän ostaminen
- kausikortti paikalliseen bike parkkiin
- kyseisellä maastopyörällä ajaminen Tahko MTB:ssä
- suunnistusharrastuksen aloittaminen/jatkaminen
- kenttäkelpoisuus yösuunnistuksesta
- skeittilaudan ostaminen
- painon pudottaminen jotta en riko heti uutta skeittilautaa
- skeittilaudalla harjoittelu
- ammuntamerkintöjen kerääminen pistoolilla/kiväärillä
- SRA-teoriakokeen suorittaminen
- patikointi- ja erätaitojen kehittäminen
- kenttäkelpoisuus marssien
- vähintään 100 km marssimista maaottelumarssikuukautena

Oho! Tulipas monta heti mieleen. Osa on jo suoritettu, osa vasta työn alla. Mutta polte tehdä ja saavuttaa on tällä hetkellä todella kova! Näkisin että siinä on jo puoli voittoa.

 

Älkää pidättäkö hengitystänne odotellen seuraavaa kirjoitusta. Siinä voi kestää muutama miljardi kilometriä ympäri Linnunrataa...

 

Täältä ja tähän.

 

Kabinetin kummitus